Chinchillan kastraatio ja sen jälkihoito


(Julkaistu Chinchilla 4/06 -lehdessä.)
 

Chinchilloille tehtyjen kastraatioiden määrä on viime vuosina noussut huimasti. Urosten kastroiminen on jo melko yleistä, mutta naaraiden sterilointi on edelleen melko harvinaista. Naaraiden sterilointi on iso leikkaus ja tästä syystä uroksen kastrointi onkin suositeltavampi vaihtoehto. Urosten kastrointileikkauksia tehdään jo monilla eläinlääkäriasemilla ympäri Suomen. Jokaiseen leikkaukseen liittyy aina riski, niin myös kastraatioon, mutta nykyisin kastrointeja suoritetaan Suomessa hyvällä menestyksellä, kiitos taitavien lääkäreidemme. Yleensä epäonnistuneissa kastroinneissa itse leikkaus on sujunut hyvin, mutta itse chinchillassa on ollut esim. jotain rakenteellista vikaa tai sillä on ollut sisäelimissä sairaus/vika, joka ei ole näkynyt ulospäin ja näin chinchilla ei ole kestänyt leikkausta. Itse olen vienyt kastrointiin kuusi urosta ja kaikki toimenpiteet on suoritettu onnistuneesti (hinnat ovat olleet 77–107 e / chinchilla). Itse voin suositella kastrointia chinchillalle, jolle halutaan vakituinen elämänkumppani eikä sillä haluta teettää jälkikasvua. Mutta jokaisen omistajan on itse punnittava riskit ja leikkauksen suorittamaan valitun eläinlääkärin tulee olla luotettava. Leikkaukseen vietävän eläimen tulee myös olla ehdottaman terve ja hyväkuntoinen. Uroksen voi kastroida aikaisintaan noin puoli-vuotiaana, mutta suositeltavaa olisi odottaa vähintään 9 kk ikään asti. Kun etsit chinchillallesi kastrointipaikkaa, varmista, että operaation tekevä lääkäri on tietoinen chinchillan anestesiaherkkyydestä ja häntä voi tarvittaessa pyytää konsultoimaan toista lääkäriä, jolla on kokemusta asiasta.

 

 

Alkuvalmistelut

 

Omat chinchillani on leikattu jokaisella kerralla aamupäivällä. Tämä johtuen siitä, että jos olisi tullut jälkihoidossa jotain ongelmia, olisi apu ollut helpommin saatavilla päivällä kuin yöllä. Kastrointiajat aion myös jatkossa varata aamupäivään. HUOM! Varaa kastrointipäivä itsellesi vapaaksi (esim. töistä), jotta voit seurata kastrointipotilasta kotona.

 

Ennen kuin kastrointi koittaa, kannattaa kotiin varata jälkihoitoa varten tarvikkeita ja ruokaa. Itse varaan kastrointipotilaalle näkkileipää, meheviä rusinoita, herkku mix-pellettiä, kaurahiutaleita, säilykepurkkiananasta omassa mehussaan, parafiiniöljyä (saa apteekista) sekä ison ruiskun ja kaksi pientä ruiskua. Näistä suurin osa on hankittu varmuuden vuoksi ja niitä käytetään, jos ongelmia jälkihoidossa ilmenee (myöhemmin selviää, mitä käytetään mihinkin vaivaan).

 

 

 Kastroinnin kotihoidon tarvikkeita

 


Kastrointipäivä ja jälkihoito

 

Pakkaa chinchilla matkaboxiin, johon laitat sille evääksi heinää. Jos on talvi, muista pakata boxi lämpimästi (Kääri boxi esim. pyyhkeeseen tai peittoon ja laita boxi kassiin. Muista kuitenkin tarkistaa, että eläin saa happea). Jos on kesä, huomioi kuuma kesäpäivä, erityisesti ellet omista ilmastoitua autoa. Ota mukaasi myös muutamia rusinoita, mix-pellettiä, peruspellettiä ja näkkileipää sekä juomapullo. Chinchilla kannattaa myös punnita kotona, jotta tiedät sen tarkan painon (lääkäri toki myös punnitsee eläimen, mutta se kannattaa tehdä myös kotona, varmuuden vuoksi).

 

Chinchillat boxeissa odottamassa leikkaukseen pääsyä

 


Ennen leikkauksen suorittamista lääkäri kuuntelee chinchillan sydäntä ja keuhkoja sekä tarkistaa muutenkin eläimen, että se on hyväkuntoinen. Eläin punnitaan ja lääkäri laskee oikean nukutusaineen määrän. Alla olevissa kuvissa ylhäällä vasemmalla chinchilla on juuri nukutettu. Oikean puoleisessa kuvassa sen silmiin laitetaan tippoja, jotka estävät silmien kuivumisen leikkauksen aikana. Alhaalla vasemmalla lääkäri tarkistaa vielä chinchillan voinnin. Alhaalla oikealla lääkäri ajelee karvat pois sukupuolielinten alueelta.

 

Itse leikkaus ei kestä kovin kauaa. Itse olen pyytänyt myös (ellei lääkäri ole sitä automaattisesti antanut), että lääkäri antaisi chinchillalle kipulääkettä ja suolentoimintaa edistävää lääkettä (Primperan), sillä se saattaa helpottaa oman kokemukseni mukaan jälkihoitoa.

 

Potilaan on hyvä antaa herätä lääkärissä ennen kotiin lähtöä. Nukutuksesta herätessään chinchillan kehon lämpötila on alhainen ja se on laitettava heräämään lämpimään ja vedottomaan paikkaan. Jos eläin kuitenkin vielä nukkuu kotiin lähdettäessä, täytyy sitä käännellä kyljeltä kyljelle n. 15–20 minuutin välein kunnes se itse vaihtaa asentoaan. Ruokaa ja juomaa chinchillalle saa antaa heti, kun se herää. Kannattaa tarjota sille ruokia, jotka tuoksuvat voimakkaasti, kuten rusina, jotta sen ruokahalu heräisi. Yritä saada se syömään jotain, eli tarjoa sille sen erikoisherkkuja, kuten mix-pellettiä ja näkkileipää sekä tarjoa myös vettä ja/tai ananasmehua. Kotona häkissä tasot kannattaa poistaa tai laskea melko alas, jotta chinchilla ei pääse tekemään korkeita hyppyjä. Häkkiin voi myös hyvä olla laittaa kuivikkeiden tilalle pyyhkeitä, joita tulee vaihtaa usein, jotta häkki pysyy puhtaana. Voit vaihtaa pyyhkeet taas normaaleihin kuivikkeisiin noin 1–2 päivän päästä (riippuen kuinka leikkaushaava parantuu). Yleensä kastrointipäivän iltana eläimen pitäisi olla jo suht normaali itsensä. Se saattaa torkkua hieman selkä kyyryssä, mutta muuttuu muutaman päivän sisään normaaliksi. Kastrointi ei omien kokemusteni mukaan ole vaikuttanut uroksen luonteeseen (ei edes sukupuoliviettiin ;).

 



JOS chinchilla ei ala syömään? -> pakkoruokinta

 

Jos et saa chinchillaa syömään puolen vuorokauden sisään, eikä se papanoi, täytyy aloittaa sen pakkoruokinta kauravellillä. (Tällöin kannattaa myös ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.) Keitä chinchillalle löysää kauravelliä, jonka annat kypsyä ylikypsäksi, jolloin siitä tulee ns. kauralimaa. Ota kauralimaa (jäähtynyttä) isoon ruiskuun. Ota chinchillasta tukeva ote (ole kuitenkin varovainen käsittelyssä) ja ala syöttää sitä. Voit tarvittaessa kääriä chinchillan myös pyyhkeeseen, jolloin pakkoruokinta voi olla helpompaa. Yritä saada chinchilla syömään edes muutamia millejä, 5 ml on jo todella hyvin. Tarjoa (tai pakkojuota) sille samalla myös ananasmehua pienemmällä ruiskulla. Anna sen juoda ananasmehua (sokeroimatonta) niin paljon kuin se ottaa.

 

Papanoita pitäisi alkaa jossain vaiheessa ilmestyä. Muista kuitenkin, että ellei eläin syö, ei papanoitakaan voi (kovin paljoa) tulla. Jos papanoita ei ala pakkoruokinnankaan jälkeen näkymään (odota noin puoli tuntia), saattaa kyseessä olla suolitukos. Tällöin chinchillalle kannattaa antaa parafiiniöljyä (ei muita öljyä vaan nimenomaan parafiiniöljyä). Ota puhdas pieni ruisku ja anna chinchillalle suoraan suuhun parafiiniöljyä 2–3 ml. Odota noin puoli tuntia (kannattaa antaa chinchillan liikkua (esim. pienellä alueella lattialla, jossa se ei voi tehdä korkeita hyppyjä)) ja jos ei papanoita edelleenkään näy, anna vielä 1–2 ml parafiiniöljyä. Jos papanoita ei edelleenkään näy, vie eläin lääkärille, jotta sille voidaan mahdollisesti antaa suolentoimintaa edistävää lääkettä. Myös nesteytys voi olla tarpeellinen.

 

Kun chinchillaa alkaa syödä itse heinää ja pellettiä, lopeta pakkoruokinta. Seuraa eläimen ruokahalua, juomista sekä papanointia vielä useamman päivän.

 

 

Leikkaushaava, varoaika ja kylpyyn

 

Yleensä leikkaushaava ei vaivaa chinchillaa, eikä sitä tarvitse hoitaa paikallisesti. Pientä turvotusta saattaa esiintyä, mutta sen pitäisi hävitä muutamassa viikossa. Jos haava vuotaa tai se turpoaa paljon, ota yhteys lääkäriin. Varoaika kastroinnin jälkeen on 4 viikkoa. Tänä aikana uros voi siis saada vielä naaraan kantavaksi, vaikka se onkin kastroitu, sillä siittiöt saattavat elää sen elimistössä näin kauan.

Chinchillan voit päästää kylpyyn noin kahden viikon kuluttua leikkauksesta. Jos olet joutunut pakkoruokkimaan chinchillaa tai antamaan sille parafiiniöljyä, turkki saattaa olla likainen ja suttuinen. Kauravellin jäämät voit pyyhkiä pois kostealla pyyhkeellä (kun chinchilla on ensin saanut rauhassa toipua leikkauksesta), mutta parafiiniöljyn jäämät lähtevät pois pikku hiljaa normaalien kylpyjen yhteydessä. Voit myös laittaa kylpyhiekkaan hieman talkkia, jolloin rasva poistuu turkista hieman nopeammin.


Lopuksi

Tässä tekstissä esitetyt hoitovinkit pohjautuvat Eläinlääkäriasema Arkin "Leikkauspotilaan jatkohoito-ohje" -tekstiin ja Arkista saamiini ohjeisiin sekä omiin kokemuksiini. Niiden soveltaminen chinchillan hoitoon on omistajan omalla vastuulla.

 

© Maarit Lähdesmäki